Smart
Break.

Hyvinvointia pieninä annoksina.

sb banner 1

Blogi

Istumatyön haitoista on puhuttu laajemmalti jo noin puolen vuosikymmenen ajan. Liika passiivisuus aiheuttaa kiistatta terveysongelmia ja lisää sairastumisen, jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Mutta löytyykö vastaus istumatyön haittojen taltuttamiseen seisomatyöpöydän käytöstä?

sb seiso vai liiku


Asiantuntijamme Maria Finell on työfysioterapeutin työssään havainnut, että tuki- ja liikuntaelinoireista ainoastaan alaselkävaivoihin voidaan vaikuttaa suotuisasti seisomatyöpöydän avulla. Ja silloinkin on merkitystä sillä miten ja kuinka paljon työajasta seistään. Niskan ja hartioiden kuormitukseen seisoma-asento ei päätetyössä näyttäisi vaikuttavan juuri suuntaan eikä toiseen.

Otimme selvää mitä tiede on löytänyt aiheesta!

Seisomatyöpöydän käytöstä toimistotyössä löytyy melko paljon tutkimuksia, mutta valitettavan pieni osa näistä tarjoaa tilastollisesti luotettavia tuloksia; ts. otokset ovat olleet joko liian yksipuolisia tai pieniä tai tutkimukset kaupallisesti rahoitettuja.

Löytämämme näytön perusteella näyttää kuitenkin siltä, että liiallisen istumisen ja paikallaan olon terveyshaittoja vastaan voi taistella vain liikkumalla (1, 2).

Yllättävääkin tutkimusnäyttöä löytyi seisomatyöhön liittyen. Yksi seulaan tarttuneista tutkimuksista (3) osoitti nimittäin yksipuolisen seisomisen olevan pelkkää istumista haitallisempaa.

Seisomaannousun tarvetta perustellaan usein työn tehokkuuden näkökulmasta. Tämä saattaakin olla totta mikäli seisomaannousua seuraa lyhyt liikkumistauko jonka jälkeen istutaan takaisin alas työn pariin. Vireystilan ja työtehon on todettu laskevan yhtä lailla paikalla seistessä kuin istuessa.

Olennaisinta kokonaisterveyden kannalta näyttäisi siis olevan vaihtelu ja kehon asennon säännöllinen muuttuminen.

Seisomatyöpöytä on tapauskohtaisesti varmasti tarpeen. Istumatyön tauottaminen lyhyellä liikkumistauolla näyttäisi tutkimustulosten valossa kuitenkin tepsivän ”istumasairauteen” kaikkein parhaiten.

Lähteistä osuvimmat löydät alta:

 

1. A systematic review of standing and treadmill desks in the workplace. BT MacEwen, DJ MacDonald, JF Burr - Preventive medicine, 2015 - Elsevier.

2. Stand To Work If You Like, But Don't Brag About The Benefits

3. The Relationship Between Occupational Standing and Sitting and Incident Heart Disease Over a 12-Year Period in Ontario, Canada. Peter Smith Huiting Ma Richard H Glazier Mahée Gilbert-Ouimet Cameron Mustard. American Journal of Epidemiology, 9/2017.


Kun jossain tilanteessa käyttäydyt automaattisesti tietyllä tavalla, olet muodostanut itsellesi tavan. Kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta - eikö totta?

Miksi joistakin epäterveellisestä asioista (esim. somen tsekkaaminen juuri ennen nukkumaanmenoa) muodostuu tapa liiankin helposti, kun taas fiksummat tavat jäävät harmittavan usein puolitiehen?

Fiksujen tapojen muodostumisen sudenkuopat

Tässä kolme fiksujen tapojen muodostumisen sudenkuoppaa ja vinkit niiden välttämiseen.


1. TIETOISUUDEN PUUTE

Osalle meistä omaa terveyttä edistävät, monesti yksinkertaiset toimenpiteet, jäävät tekemättä, koska niiden vaikutukset eivät ole tiedossa.

Esimerkki:

Runsaalla ja pitkäkestoisella istumisella on haitallisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen. Tutkimusten mukaan jo pieni istumisen vähentäminen on terveydelle edullista. Kansallisissa suosituksissa todetaankin osuvasti: "Istumisesta on tullut elämäntapa - nyt on aika muutokselle!".

Tämä olisi monelle huomattavasti helpompi muutosaskel kuin liikunnan lisääminen.

Nykyään löytyy myös työkaluja, jotka fiksulla tavalla lisäävät tietoisuuttamme. Yksi niistä on Fibion Active Office, jonka julisteissa ja videoissa on kerrottu ymmärrettävästi mutta faktoihin perustuen keskeiset asiat istumisesta, seisomisesta sekä arjen kokonaisuuden terveelliseksi tekemisestä.

2. ITSESTÄÄN HUOLEHTIMISTA EI PRIORISOIDA

Tähän ryhmään kuuluvat ovat kyllä tietoisia terveellisistä tavoista, mutta pysyvä muutos jää useimmiten haaveeksi.

Esimerkki:

Unen merkitys on hyvin tiedossa, mutta nukkumiseen jää silti yhä vähemmän aikaa.

Tehokkuus on muotia ja monista eri lähteistä syntyvä tietotulva vie meidät mennessään. Kun unen määrä jää aivan liian lyhyeksi aivojen tarvitseman levon ja latautumisen kannalta ja stressi painaa päälle, on uupumuksen vaara läsnä.Miksi huonoihin yöuniin ei puututa? Usein ajatellaan, että tilanne on väliaikainen ja että sen kanssa pystytään elämään. Monesti hyvin simppelit asiat auttaisivat meitä nukkumaan paremmin, kunhan unihygieniahärkää tartuttaisiin sarvista.

3. ESTEET

Kolmas syy siihen, miksi ohitamme terveelliseksi tunnistetut toimenpiteet on, ettei motivaatio/tahdonvoima riitä muutosten tekemiseen. 

Esimerkki:

Olet päättänyt luopua turhasta sokerista, mutta silti löydät itsesi tuon tuosta marketin karkkiosastolta. Ajattelet, että "ehkä sitten huomenna - nyt ei oikein jaksaisi ja on muutenkin niin stressaantunut olo".

Useimmiten, "ei-niin-hyvät-tavat" johtuvat joko stressistä tai tylsyydestä. Karkkien ahmiminen, tupakointi ja kynsien pureskelu lievittävät stressiä ja some-päivitykset tuovat vaihtelua hetkelliseen yksitoikkoisuuteen.

Mikä avuksi? Huonojen tapojen kitkemiseen ei löydy helppoa konstia, mutta niiden korvaaminen terveellisemmällä aktiviteetilla toimii paremmin. Kun makeannälkä iskee kannattaa miettiä mikä vaihtoehtoinen, terveellisempi vaihtoehto korvaisi himoitun suklaapatukan. Tarpeeksi monen toiston jälkeen paremmasta vaihtoehdosta syntyy uusi, hyvä tapa.

Huonoista tavoista irtipääseminen vie aikaa ja vaatii ponnistelua, mutta enimmäkseen kyse on pitkäjänteisyydestä. Usein tilannetta ei voi korjata kertaheitolla, vaan vaaditaan useampi yritys ja epäonnistuminen. 


Artikkeli on alunperin julkaistu Smart Break -asiantuntija Johan Boholmin LinkedIn:issä, 2.1.2018

Kaikkea tavoitteellista toimintaamme ohjaa motivaatio ja motiivit. Psykologiassa motivaatio määritellään käyttövoimana tai haluna, joka ohjaa kaikkien eliöiden toimintaa.

Ihmisen helpoimpia motivaatiotekijöitä ovat selkeät, fyysiset motiivit; kuten nälän ja kivun välttäminen sekä toisaalta nautinnon ja mielihyvän kokeminen. Motivaatio on siis usein hyvinkin tarvelähtöistä.

Uusien tapojen luomisessa motivaatiosta ja motivaatiotekijöiden tunnistamisesta on selkeä apu, mutta usein motivaatio tekemiseen syntyy vasta toistojen myötä, eli sitten kun jonkinlainen palkitseminen on jo tapahtunut.

sbturtle

Tunnistat ehkä tämän tilanteen:

Saat terveydellisistä syistä lääkäriltä, fysioterapeutilta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta ohjeet tietynlaisten harjoitteiden säännölliseen suorittamiseen. Nihkeästi otat neuvosta vaarin mutta tunnollisena ihmisenä teet niin kuin käsketään. Ensimmäisten viikkojen aikana saat kaivella motivaation rippeitä joka kivenkolosta, kunnes: Boom! Eräänä kauniina aamuna huomaat jalan nousevan ketterämmin sängystä noustessasi! Kipu on poissa! Alkuun kateissa ollut motivaatio säännölliseen liikuntaan kukoistaa täydessä loistossaan ja olet valmis jopa lisäämään viikoittaista liikuntamäärääsi.

Mitä tapahtui? Tapahtui palkitseminen sekä tarpeen tyydytys.

Usein siis pelkkä tieto jonkin toiminnan hyödyistä ei riitä synnyttämään sisäistä motivaatiota. Tietoa esimerkiksi istumisen haitoista ja arkiaktiivisuuden hyödyistä on käden ulottuvilla enemmän kuin koskaan. Ja silti istumme liikaa ja liikumme liian vähän.

Uusien, terveellisten tapojen luomisen alkutaipaleella tarvitaan myös jokin ulkoinen motivaattori käynnistämään uudenlainen käyttäytyminen.

Smart Break -taukoliikuntasovellukseen on tämän vuoksi sisällytetty kätevä palkitsemistoiminto, jolla osallistujia voidaan palkita taukoliikunta-aktiivisuuteen pohjautuen. Ennen sisäisen motivaation syntymistä kohonneen vireystilan tai vähentyneen kivun myötä voidaan osallistumisinnokkuutta lisätä ulkoisella palkitsemisella, mikä tutkimustenkin mukaan on tehokas tapa lisätä haluttua käyttäytymistä työyhteisöissä.

Sisäisen motivaation syntymiseen kuluva aika on yksilöllistä, mutta tutkimusten mukaan uuden tavan syntymiselle on keskimäärin annettava 66 päivää. Eli parin kuukauden mittaisella ponnistuksella päästään terveiden tottumusten kanssa sinuiksi. Jatkuvan palkitsemisen mallilla ja leikkimielisellä kisailulla voidaan työyhteisössä pitää tasaista, positiivista virettä yllä ja itse palkitsemisestakin voidaan muosostaa yhteisöllisyyttä lujittava tapahtuma.

© 2017 - www.smart-break.com - oikeudet muutoksiin pidätetään